11.2.2018

Enemmän minä

Vuoden alussa kirjoittelin tämän vuoden tavoitteista. Tai ehkä paremminkin ajatuksista, mitä olisi mukava toteuttaa. Löytää sellaisia asioita, jotka olisivat mahdollisimman paljon minua. Sellaisia juttuja, joiden ajattelemisesta tulee jo itsessään sellainen hyvä fiilis. Jotka tuntuvat juuri minulta. Tämä koko ajatus lähti viime syksyltä, kun kirjoittelin aiheesta "Kun mieli vapautuu rooleista".

Tästä ns. roolien vapauttamisesta lähtivät kelat pikkuhiljaa pyörimään ja mietin, mitä jää jäljelle, jos jättäisin vain itseni ja omat ajatukseni täysin sellaisina, millaisina ne olisivat, jos olisin vain minä, ilman mitään rooleja. Jos minun ei tarvitsisi miettiä itseäni äitinä, vaimona, personal trainerina... Tätä ajatusmallia seuraten olen pikkuhiljaa löytänyt ihan uusia juttuja ja samalla palauttanut vanhoja juttuja takaisin arkeen, jotka vain jostain syystä olivat pudonneet tästä nykyarjestani.

En voi sanoa, että olisin varsinaisesti missään vaiheessa hukannut itseäni, mutta minän kuuntelu ainakin on jäänyt hieman vähäisemmälle ja tilalle on tullut ainakin osittain ulkoa tulleet odotukset ja normit liittyen näihin erilaisiin arjen ja työelämän rooleihin.

On aika vapauttava tunne, kun alkaa vähentämään arjestaan sellaisia asioita, jotka eivät ole varsinaisesti ihan 100 % minua ja lisäämään niitä, jotka ovat. Pikkuhiljaa oma arki alkaa tuntua astetta laadukkaammalta, eikä monikaan asia tunnu enää suorittamiselta. Kovin suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä, mutta ero on silti tuntuva.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti