perjantai 21. huhtikuuta 2017

Perjantain kevyet

Monesti kovat tuulet ennustavat vaihtuvaa ilmanalaa. Eilen toivoin tuulitukkalookin sijaan aurinkoa ja lämpöä seuraavalle päivälle. Sain valkoisen maan. Hah hah. Mutta ei se mitään, kyllä se kevät sieltä tulee, hitaasti, mutta varmasti.

Itse olenkin päässyt fiilistelemään kevättä ja kesää oikein kunnolla, kun aloitin oman työn oheen työt puutarhamyymälässä (ja kyllä, tämä liittyy myös luonto-ohjaajan opintoihini). Paluu juurille, niinsanotusti. Viisi vuottako tässä ehti kulua välissä, mutta kai se vain niin menee, että ei tuosta puutarhamaailmasta kerran sinne eksyneenä ole poispääsyä. Koukuttava ala. Kevään mittaan on varmasti tiedossa myös täällä lisääntyvissä määrin juttuja puutarhailusta, mutta näinhän se on tainnut mennä joka kevät ja kesä, kun pieni puutarhuri minussa on nostanut päätään.

Päivät täyttyvät nyt siis aika tehokkaasti töistä, treenaamisesta ja opinnoista. Huomaan taas kerran, että toimin parhaiten pienessä kiireessä ja monet roikkumaan jääneet pikkuasiat on tullut hoidettua ja olen saattanut kaikennäköisiä kodin pikkuprojekteja päätökseen. Päiviä tulee aikataulutettua ja organisoitua ihan eri tavalla, kun aikaa ei ole niin paljon. Tietyllä tapaa nurinkurista, mutta ainakin omalla kohdallani se menee näin.

Mutta oikein mukavaa viikonloppua kaikille! Oma viikonloppu meneekin taas vaihteeksi joogaillessa, kun menen Yogafunc-kurssille Helsinkiin. Kivaa!


tiistai 18. huhtikuuta 2017

Kevyt olo


Viikolla olevista pyhistä tuppaa tulemaan aina pienimuotoinen jet lag, kun näin tiistaiaamuna kroppa ei ihan varmasti osaa sanoa, onko nyt maanantai vai tiistai. Ei minulla ole mitään näitä arkipyhiä vastaan, mutta viimeistään huomenna tiedän jo miettiväni, että miten tämä viikko meneekin näin nopsaan.

Pääsiäisen pitkä viikonloppu meni mukavasti huilailun, työn ja puuhastelun merkeissä. Sain vihdoin ja viimein otettua rätin ja lastan käteen ja jaoin ikkunanpesuprojektin kolmelle päivälle. Jos kodin siivoustöistä pitäisi valita se jokin inhokki, niin omalla kohdallani se on tuo ikkunanpesu. Pestäviä pintoja riittää ja kieltämättä eilen yhdessä mietittiin mieheni kanssa, että kuka urpo on halunnut tähän kotiin myös tällaisia ihan hölmösti alaspäin avautuvia ikkunoita. Hitsi mikä homma. Mutta työ tekijäänsä kiittää ja eron todella huomaa. Aurinkokin on alkanut paistaa ihan kirkkaalta taivaalta sisälle asti ;)

Viikonloppuun kuului myös joogakurssi, jonka ensin meinasin missata ja sitten viimeiseen saakka pohdin, onko kroppa vielä lenssuilun jälkeen siinä kunnossa, että jaksaisin tehdä harjoitusta. Mutta jaksoin. Jopa hämmästyttävän hyvin. En tiedä, tekikö pitkä lepo tehtävänsä, mutta jooga ei ole koskaan tuntunut näin kevyeltä. Ja en valehtele yhtään sanoessani koskaan. Tuntui ihan hassulta vain liukua harjoitusta eteenpäin ja välillä mielessä jopa kävi, että olenko tämä minä. Oma harjoitukseni on usein aika raskas ja hidas, helposti sellainen suorittava. Nyt tuntui, että olisin päästänyt jostain irti ja antanut vain mennä.

Ja kieltämättä lenssuilun aikana sohvan pohjalla maatessani kävin läpi aikamoisen kirjon tunteita laidasta laitaan. Jokaiselle päivälle riitti jotain märehdittävää, joita työstin pääkoppani sisällä. Ehkä liika rypeminen aiheutti sen, että päästin irti isosta osaa harteilla kantamistani asioista.  Huomasin mm. sen, että olen kantanut pitkään tiedostamattani mukanani asioita, jotka olin luullut jo jättäneeni, mutta niin ne näköjään pulpahtelivat pintaan, kun oikeasti joutuu olemaan paikallaan ja hiljaa. Ensin tuli tunne ja sen mukana pikkuhiljaa alkoi valottumaan myös syy tunteeseen. Kun käy läpi nuo kaikki tunteet ja tiedostaa niiden syyt, on helppoa päästää irti koko moskasta. Se keventää oloa kummasti.

Kaiken sen irtipäästämisen jälkeen tuntuu, että energiaa on aivan eritavalla (toki myös sillä levolla on oma osuutensa) ja aika tulee käytettyä tehokkaasti. Tulee tarttuneeksi helpommin myös niihin ei niin suosikkitöihin, kuten vaikka ikkunoiden pesuun, eikä vain mieti niitä sellainen henkinen oksennusrefleksi sisällään; yök, tuokin pitäisi tehdä. Ei, vaan tein ihan oman listan kaikista inhokkijutuista, joita jopa hieman odotan alkavani tehdä. Jee.


maanantai 17. huhtikuuta 2017

Metsäisiä treenejä

Sattuipa aiheeseen sopiva artikkeli silmiini (pääset sinne tästä) juuri kun olin palannut eilen kotiin vetämästä metsätreenejä. Metsässä liikkumisesta on tullut itselleni iso osa arkea ja mikä parempaa, kun saan mahdollisuuden viedä sinne myös muita.

Itselleni (ja toki monille muille suomalaisille) metsässä liikkuminen on ollut lapsesta saakka luonnollinen osa arkea. Lapsuuskodin takapihalta pääsi suoraan metsään, jossa rakenneltiin majoja, joissa tehtiin "ruokaa" luonnonantimista, ratsastettiin kivihevosilla ja kaatunut puu pystyyn nousseine juurakkoineen oli meidän teatterilava. Lapsuus- ja nuoruusvuodet vietin partiossa ja vaikka metsä jossain vaiheessa painuikin hieman taka-alalle, oli mukavaa huomata, että paluu luonnossa liikkumiseen oli kuin hyvä ystävä; juttu jatkui siitä, mihin se aikanaan jäi ja aika välistä tuntui katoavan.


Tarkoituksenani on näiden luonto-ohjaajaopiskeluiden myötä tuoda töitäni myös luontoon. Tähän asti pääosa töistäni on tapahtunut sisällä, mutta kyllä se vain on niin, että suuri osa hyvinvointia löytyy luonnosta. Toisille se tarkoittaa rauhallista kävelyä ja pieniä päiväretkiä luontoon, toisille taas useamman päivän vaellusta. Liikkua voi kävellen tai juosten, ihan fiiliksen mukaan. Tai miten olisi joogailu, venyttely, rauhoittuminen metsässä liikkumisen lomassa? Tai treenaaminen omalla kehonpainolla tai vastuksen kanssa? Metsä ja luonto tarjoaa aika rajattomat mahdollisuudet.


Eilen kävimme valmennusryhmämme kanssa treenaamassa metsässä, joka piti sisällään sykettä nostavia tehtäviä, lihastyöskentelyä, staattisia pitoja ja pieniä tietoiskuja luonnosta muutamine tehtävineen. Treenaamisen ja kävelyn ohella on mukava havainnoida, mitä luonnosta löytyy ja jakaa oppimaansa tietoa. Eilenkin tuli esille asioita, joita on tullut havainnoitua, mutta joista ei oikein ollut tietoa, miksi niin oli.

Vajaassa puolessatoissa tunnissa tulimme kiertäneeksi Niivermäen lenkkireitin (reitti lähtee kauppakeskus Veturin kulmilta) ja tehneeksi samalla treenin kauniissa maisemissa. Esimerkiksi askelkyykkyjen tekeminen pitkospuilla on varmasti mukavampaa, kuin sisällä, eikö? Omassa työssäni minulle on tärkeää antaa ihmisille positiivisia kokemuksia treenaamisesta ja palautteen perusteella tämä treeni oli ainakin yksi sellainen. Toivon, että voisin jatkossakin antaa ihmisille mukavia kokemuksia luonnosta ja saada yhä useamman käymään siellä myös ihan ominpäinkin.



perjantai 14. huhtikuuta 2017

Perjantain kevyet


Joskus on viikkoja, kun tapahtuu jos ja vaikka mitä, mutta mennyt viikko on kieltämättä ollut hieman arkipainotteinen ja suurimmat tapahtumat ovat olleet pihan haravointi ja roskien jäteasemalle vienti sekä verotoimistossa käynti. Ooo....

Maanantaina aloittelin liikkumisen kevyesti metsäkävelyllä ja valehtelematta jouduin ottamaan pienet päiväunet siihen päälle, kun voimat tuntuivat valuvan tyystin pois. Mietin, että mitäköhän tästä tulee, jos tämänhetkinen kunto on tätä luokkaa, mutta onneksi se olikin vain sellainen alkushokki kropalle ja loppuviikon liikkumiset ovatkin olleet jo huomattavasti kevyempiä.

Joogailtua on tullut muutamaan otteeseen ja se on tuntunut hyvältä. Syke ei nouse pilviin, mutta tauon jälkeen tuntee taas tehneensä. Liike itsessään tuntuu tekevän flunssan jälkirippeille (mm. nenän tukkoisuus) oikein hyvää kun aineenvaihdunta lähtee kunnolla liikkeelle ja kroppaan jämähtäneet moskat tuntuvat tulevan ulos.

Tiistaina tehtiin iltasella täydenkuun metsäretki ja koira oli vähintään hämmentynyt, kun taas lähdettiin metsään. Vastahan siellä eilen käytiin. Kummallisia nuo ihmiset. Ensin maataan sohvalla kaksi viikkoa ja sitten ulkoillaan joka päivä. En tajua.

Pihatöitä ja kotiin liittyviä hommia olen tehnyt tällä viikolla varastoon, koska seuraavat viikot tulevat olemaan aika kiireisiä. Lumi onneksi vain käväisi maassa ja pääsin keskiviikkona haravoimaan pihan, laittelemaan ulkoistutuksia, eli vähän väriä pääsiäiseksi ruukkuihin. Etsiessäni autotallista muutamia tavaroita tulin siivonneeksi koko autotallin ja pakanneeksi sinne kertyneet jätesäkit peräkärryyn ja siitä jäteasemalle. Melkoisen reipasta, sanoisin.

Pääsiäisen olen rauhoittanut aika pitkälle kotona olemiselle ja joogailulle, jos ei muutamia töitä ja niihin liittyviä asioita lasketa. Toivotaan, että aurinko paistaisi lämpimästi ja pääsisi vaikka terassille kahville. Mukavan rauhallista pääsiäistä kaikille :)